Koiran tuonti kaupunginkirjastoon

Asiassa henkilö A kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin kaupunginkirjaston linjauksesta sallia koirien tuonti kirjastoihin. Kantelija vetosi asiakkaiden allergisuuteen koirille. Kantelijan mukaan yleistyvä ja laajeneva linjaus sallia koirien tuonti kirjastoihin evää ja supistaa allergisen asiakkaan kirjastonkäytön mahdollisuuksia. Kantelija oli valittanut samasta asiasta jo useamman vuoden ajan mm. Munkkiniemen kirjaston johtajalle sekä Helsingin kirjastotoimen johtajalle.

Apulaisoikeusasimies pyysi asiassa selvitystä Helsingin kaupunginkirjastolta. Selvityksen mukaan kaupunginkirjasto pyrkii noudattamaan toiminnassaan tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita samalla, kun se pyrkii ottamaan huomioon laajan asiakaskuntansa erilaiset tarpeet ja toiveet. Kaupunginkirjasto ilmoitti myös ryhtyvänsä täsmentäviin toimenpiteisiin viimeistään vuoden 2016 alussa. Tällöin tarkistetaan, että ympäri kaupunkia on tasapuolisen kirjastopalvelujen saatavuuden takaamiseksi kirjastoja, joihin ei saa tuoda koiria. Sen lisäksi, että on kirjastoja, joihin koiria saa tuoda. Lisäksi selvitetään, onko pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkkoon internetissä (HelMet.fi) mahdollista saada kohtuullisella työpanoksella ja kustannuksilla nykyistä paremmin näkyviin tietoa siitä, mihin kirjastoihin koiria ei saa viedä. Lisäksi tarkistetaan, että kirjastojen ovissa olevat koirien tuomisen kieltävät tai sen sallivat tarrat ovat asianmukaisessa kunnossa.

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että Suomen Kennelliitolta saamansa tiedon mukaan Suomessa on rekisteröityjä koiria enemmän kuin koskaan. Joka viidennessä suomalaisperheessä on koira. Koirien suosion kasvun lisäksi niiden asema ja merkitys ihmisen kumppanina on muuttunut ja saanut uusia muotoja. Tämä on heijastunut mm. kirjastojen toimintaan siten, että osa asiakaskunnasta on toivonut voivansa ottaa lemmikkinsä mukaan kirjastoon. Perusteena on mainittu mm. se, ettei ole riskitöntä jättää koiraa kirjastokäynnin ajaksi yksin ulos odottamaan. Ratkaisussa todettiin myös, että tavallisia perhekoiria käytetään yhä enemmän vapaaehtoistyössä ja yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten kaveri- ja lukukoirina. Lukukoiratoimintaa on harjoitettu vuosien ajan myös muutamassa Helsingin kaupungin toimipisteessä. Toiminnasta saatu palaute on ollut erinomaista.

Laillisuusvalvonnan näkökulmasta apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota kirjastolain 2 ja 6 §:ään todeten Helsingin kaupunginkirjaston olevan julkinen kunnallinen palvelu, jonka tarkoituksena on tavoittaa useita asiakasryhmiä. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (6 §). Yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä säädetään tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa. Julkisten tilojen haltijoilla on velvollisuus kohdella ja palvella asiakkaitaan tasavertaisuusperiaatteen mukaisesti syrjimättä ketään epäasianmukaisin perustein. Myös hallintolain 6 §:ssä velvoitetaan viranomainen kohtelemaan hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Apulaisoikeusasimiehen ratkaisun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto pyrkii antamansa selvityksen mukaan tasapuolisesti tavoittamaan kirjaston eri käyttäjäryhmät ja samalla tiedottamaan hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla palveluistaan. Tarkoituksena ei ole vaikeuttaa yhdenkään asiakasryhmän kirjastonkäyttöä. Helsingin kaupunginkirjaston korjaavia ja sovittelevia toimenpiteitä toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen voidaan apulaisoikeusasiamiehen mukaan pitää hallintolain 6 §:n kannalta arvioituna riittävinä ja oikeasuhtaisina.

Apulaisoikeusasimies oli ottanut kantaa koirien ja kissojen tuomiseen kirjastoon jo vuonna 2013 antamassaan ratkaisussa (EOAK 4603/4/13).

elukkaotsake_pieni