Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti 3.12.2015 antamassaan ratkaisussa “Koirien tuonti kaupunginkirjastoon” kantaa koiriin kirjastossa (EOAM 4595/4/2015). Helsingin Sanomat kirjoitti ratkaisusta jutussaan ”Koira kirjastossa ei riko perustuslakia – apulaisoikeusasiamies hylkäsi Helsingin kaupunginkirjastoa vastaan tehdyn kantelun”.

Suomalaiset rakastavat koiria. Näin voi päätellä ainakin koirien lukumäärän perusteella. Meillä on joidenkin arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa koiraa tässä maassa. Kolikon kääntöpuolena on, että koiria joutuvat sietämään nekin, jotka eivät pidä koirista. Niin naapurustossa kuin kodin seinien ulkopuolella liikkuessaankin.

Olen aina pitänyt suomalaisia melko ylihygieenisinä. Hygieniasyihin vedoten on hyvä kieltää lemmikkien pääsy milloin minnekin. Mikäs sen mukavampaa kuin mennä koiraporukoista tuttujen ranskalaisten, saksalaisten tai vaikkapa belgialaisten kanssa ulkomailla ravintolaan – koira mukana. Nämä ihmiset ravintoloineen eivät ole yhtään sen epäsiistimpiä kuin mekään. Olen työssäni oppinut, että suomalaisessa eläinlääkärikoulutuksessa painotetaan moneen muuhun maahan verrattuna erittäin paljon elintarvikehygieniaopintoja. Näillä asioilla nyt ei ole välttämättä mitään yhteyttä keskenään, mutta suomalaiset ovat minusta hygieniasta hysteerisiä. Älkää tulkitko minua väärin, minäkin todella pidän siisteydestä. Mutta eivät lemmikit mitään saastaa ole. Eivätkös tutkimuksetkin jo osoita, että lemmikki lapsiperheessä antaa joissakin tapauksissa suojaa allergialta? Onneksi meilläkin ruokapaikat voivat jo tänä päivänä sallia lemmikitkin. Mm. Kruununhaka on tässä mielessä erittäin kiva työpaikan sijaintipaikka, kun koiratkin ovat sallittuja työpaikalla :) Hippie the Whippet lähtee taas huomenna mukaan töihin. Melkoista luksusta!

On ymmärrettävää, että esim. eläinten aiheuttamat allergiaoireet on otettava huomioon eri tavoin. Mutta ei sen tarvitse kategorisesti tarkoittaa kielteistä suhtautumista lemmikkeihin mitä erilaisemmissa paikoissa. Hygieniasyihin ja allergiaan vetoamista voidaan myös käyttää väärin. Ennemminkin pitäisi miettiä, miten voitaisiin ottaa huomioon sekä lemmikilliset että lemmikittömät ihmiset ja/tai eläimille allergiset ihmiset. Onneksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on tuoreessa ratkaisussaan miettinyt asiaa kirjaston käyttäjiä koskevassa kanteluratkaisussaan.

Asiassa henkilö A kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Helsingin kaupunginkirjaston linjauksesta sallia koirien tuonti kirjastoihin. Kantelija vetosi asiakkaiden allergisuuteen koirille. Kantelijan mukaan yleistyvä ja laajeneva linjaus sallia koirien tuonti kirjastoihin evää ja supistaa allergisen asiakkaan kirjastonkäytön mahdollisuuksia. Kantelija oli valittanut samasta asiasta jo useamman vuoden ajan mm. Munkkiniemen kirjaston johtajalle sekä Helsingin kirjastotoimen johtajalle.

Apulaisoikeusasimies pyysi asiassa selvitystä Helsingin kaupunginkirjastolta. Selvityksen mukaan kaupunginkirjasto pyrkii noudattamaan toiminnassaan tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita samalla, kun se pyrkii ottamaan huomioon laajan asiakaskuntansa erilaiset tarpeet ja toiveet. Kaupunginkirjasto ilmoitti myös ryhtyvänsä täsmentäviin toimenpiteisiin viimeistään vuoden 2016 alussa. Tällöin tarkistetaan, että ympäri kaupunkia on tasapuolisen kirjastopalvelujen saatavuuden takaamiseksi kirjastoja, joihin ei saa tuoda koiria. Sen lisäksi, että on kirjastoja, joihin koiria saa tuoda. Lisäksi selvitetään, onko pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkkoon internetissä (HelMet.fi) mahdollista saada kohtuullisella työpanoksella ja kustannuksilla nykyistä paremmin näkyviin tietoa siitä, mihin kirjastoihin koiria ei saa viedä. Lisäksi tarkistetaan, että kirjastojen ovissa olevat koirien tuomisen kieltävät tai sen sallivat tarrat ovat asianmukaisessa kunnossa.

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että Suomen Kennelliitolta saamansa tiedon mukaan Suomessa on rekisteröityjä koiria enemmän kuin koskaan. Joka viidennessä suomalaisperheessä on koira. Koirien suosion kasvun lisäksi niiden asema ja merkitys ihmisen kumppanina on muuttunut ja saanut uusia muotoja. Tämä on heijastunut mm. kirjastojen toimintaan siten, että osa asiakaskunnasta on toivonut voivansa ottaa lemmikkinsä mukaan kirjastoon. Perusteena on mainittu mm. se, ettei ole riskitöntä jättää koiraa kirjastokäynnin ajaksi yksin ulos odottamaan. Ratkaisussa todettiin myös, että tavallisia perhekoiria käytetään yhä enemmän vapaaehtoistyössä ja yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten kaveri- ja lukukoirina. Lukukoiratoimintaa on harjoitettu vuosien ajan myös muutamassa Helsingin kaupungin toimipisteessä. Toiminnasta saatu palaute on ollut erinomaista.

Laillisuusvalvonnan näkökulmasta apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota kirjastolain 2 ja 6 §:ään todeten Helsingin kaupunginkirjaston olevan julkinen kunnallinen palvelu, jonka tarkoituksena on tavoittaa useita asiakasryhmiä. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (6 §). Yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä säädetään tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa. Julkisten tilojen haltijoilla on velvollisuus kohdella ja palvella asiakkaitaan tasavertaisuusperiaatteen mukaisesti syrjimättä ketään epäasianmukaisin perustein. Myös hallintolain 6 §:ssä velvoitetaan viranomainen kohtelemaan hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Apulaisoikeusasimiehen ratkaisun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto pyrkii antamansa selvityksen mukaan tasapuolisesti tavoittamaan kirjaston eri käyttäjäryhmät ja samalla tiedottamaan hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla palveluistaan. Tarkoituksena ei ole vaikeuttaa yhdenkään asiakasryhmän kirjastonkäyttöä. Helsingin kaupunginkirjaston korjaavia ja sovittelevia toimenpiteitä toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen voidaan apulaisoikeusasiamiehen mukaan pitää hallintolain 6 §:n kannalta arvioituna riittävinä ja oikeasuhtaisina.

Apulaisoikeusasimies oli ottanut kantaa koirien ja kissojen tuomiseen kirjastoon jo vuonna 2013 antamassaan ratkaisussa (EOAK 4603/4/13).

Ratkaisu on näin koiranomistajan näkökulmasta erittäin tervetullut. Siinä kiinnitettiin huomiota myös siihen tosiasiaan, että maassamme on paljon koiria ja koiria käytetään esim. lukukoirina kirjastoissa. Koirista on hyötyä lukuvaikeuksista kärsiville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös koirien hyvinvointia ajateltiin, sillä ei ole välttämättä turvallista jättää koiraa kirjaston ulkopuolelle yksin odottamaan. Joku sanoisi, että jätä sitten kotiin. Itse valitsisinkin tämän vaihtoehdon, jos muuta ei olisi. Pidän hiukan edesvastuttomana jättää koiraa esim. kirjaston, kaupan tms. ulkopuolelle, jos koiraa ei voi seurata sisältä käsin. Oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna ratkaisussa kiinnitettiin huomiota siihen, että tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy, kun kaupungissa on sopivassa suhteessa ja sopivasti sijaiten sekä kirjastoja, joissa koiria ei sallita, että kirjastoja, joissa koirien läsnäolo sallitaan. Kantelijahan luonnollisesti haki ratkaisua, jossa terveydellisiin syihin vedoten kiellettäisiin koirien tuominen mihinkään kirjastoon. Koiranomistajan velvollisuutena on luonnollisesti huolehtia siitä, ettei koirasta aiheudu häiriötä kirjastossa.

© 2015 Minna Ruotsalo, kuva: Minna Ruotsalo

Elukkajuristi Facebookissa & Twitterissä.

elukkaotsake_pieni

 

 

 

Blogin tarkoituksena on jakaa tietoa eläinsuojelulainsäädännöstä ja sen tulkinnasta sekä soveltamisesta. Blogissa esitetyt laintulkinnat ja näkemykset ovat kirjoittajan henkilökohtaisia tulkintoja ja näkemyksiä, ellei toisin ole nimenomaan mainittu. Blogin kuvituksessa käytetyt eläimet eivät liity blogissa käsiteltäviin tapauksiin.