Sisällys

Mikä on eläintenpitokielto?
Kenelle eläintenpitokielto voidaan määrätä?
Mitä eläintenpitokielto tarkoittaa eläimen omistajalle tai haltijalle?
Milloin määrättyä eläintenpitokieltoa pitää alkaa noudattaa?
Voiko viranomainen vain käydä hakemassa eläimet pois eläintenpitokieltoon määrätyltä?
Milloin eläimet voidaan hakea pois eläintenpitokieltoon määrätyltä?
Kuka valvoo eläintenpitokiellon noudattamista?
Onko eläintenpitokiellon rikkominen rangaistavaa?
Jos perheessä jollakulla on eläintenpitokielto, saako toinen perheenjäsen omistaa ja pitää kiellossa tarkoitettua eläintä?
Mikä on eläintenpitokieltorekisteri?
Kuinka kauan eläintenpitokieltorekisteriin merkittyjä tietoja säilytetään?
Miksi internetissä ei ole listaa eläintenpitokieltoon tuomituista, jolloin tieto kieltoon tuomituista olisi helposti kaikkien saatavilla?
Kenelle eläintenpitokieltorekisteristä voidaan antaa tietoa?
Mistä voi pyytää tietoa eläintenpitokieltorekisteristä?
Saako Oikeusrekisterikeskukselta saadun tiedon jollekulle määrätystä eläintenpitokiellosta kertoa toiselle henkilölle?
__________________________________

Viime aikoina on uutisoitu muutamaankin eri otteeseen eläintenpitokiellosta ja eläintenpitokieltorekisteristä. Viimeksi uutisoitiin mm. siitä, että eläintenpitokieltorekisteristä pyydetään hyvin harvoin tietoa kieltoon tuomituista. Aiheesta voi lukea esimerkiksi Turun Sanomista ja Etelä-Suomen Sanomista.

Se, ettei eläintenpitokieltorekisteristä kysytä tietoa, johtuu varmasti osaksi siitä, etteivät kansalaiset tiedä rekisterin olemassa olosta. Ihmiset eivät ole tietoisia siitä, että viranomaisten lisäksi myös yksityiset tahot voivat laissa säädetyin edellytyksin saada rekisteristä tietoa. Vaikuttaa siltä, ettei rekisteristä ole tiedotettu riittävästi. Tiedottaminen kuuluu mielestäni viranomaisille, minkä lisäksi tietoa olisi muutoinkin hyvä olla saatavilla esimerkiksi harrastusjärjestöjen julkaisuissa ja internet-sivuilla.

Olen kirjoittanut eläintenpitokiellosta ja eläintenpitokieltorekisteristä seuraavissa kirjoituksissani:

6. Eläinsuojelurikosuudistus 2011, osa II: eläintenpitokielto (julkaistu 2.3.2011)
7. Eläinsuojelurikosuudistus 2011, osa III: eläinsuojelurikokseen liittyvä menettämisseuraamus (julkaistu 3.3.2011)
26. Eläintenpitokieltorekisteri – kuka voi saada tietoa tuomituista eläintenpitokielloista? (julkaistu 6.1.2014)

Tuorein kirjoitukseni eläintenpitokieltorekisteristä käsittelee sitä, kuka voi saada tietoa rekisteristä. Olen laatinut kirjoituksen sen vuoksi, ettei aiheesta ollut mielestäni riittävästi tietoa saatavilla. Kirjoitukseni on melko pitkä, joten tässä kirjoituksessani aihetta käsitellään hiukan lyhyemmin kysymysten ja vastausten muodossa. Kirjoituksessa ei viitata säädöksiin, vaan säädösviittaukset löytyvät tammikuussa 2014 julkaistusta pidemmästä kirjoituksestani.

Mikä on eläintenpitokielto?

Eläintenpitokielto on eläinsuojelurikoksiin liittyvä rikosoikeudellinen seuraamus. Kyse on ns. turvaamistoimesta, ei varsinaisesta rangaistuksesta (sakko, vankeus). Kiellon tarkoituksena on estää uusien eläimiin kohdistuvien rikosten tekeminen henkilöltä, joka on tällaiseen rikokseen syyllistynyt. Eläintenpitokiellon tarkoituksena on siten myös turvata eläinten hyvinvointia.

Kenelle eläintenpitokielto voidaan määrätä?

Tuomioistuimen on määrättävä eläintenpitokielto sille, joka tuomitaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Tuomioistuin voi vain erityisen painavasta syystä jättää kiellon tällöin määräämättä. Eläintenpitokielto voidaan tuomioistuimen harkinnasta määrätä myös sille, joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta. Lisäksi eläintenpitokielto voidaan määrätä henkilölle, joka tuomitaan eläinsuojelurikkomuksesta tai eläinkuljetusrikkomuksesta. Edellytyksenä tällöin on, että henkilöä voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka jätetään laissa säädetyin edellytyksin rangaistukseen tuomitsematta, vaikka hänen katsotaan syyllistyneen johonkin em. rikoksista.

Mitä eläintenpitokielto tarkoittaa eläimen omistajalle tai haltijalle?

Eläintenpitokieltoon määrätty ei saa omistaa, pitää eikä hoitaa eläimiä eikä muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä määrätä, että tuomittu saa edelleen omistaa kokonaan tai osaksi eläimiä, jotka eivät ole rikoksen kohteena ja jotka ovat tuomitun omistuksessa päätöstä tehtäessä, jos tällaisten eläinten määritteleminen päätöksessä on mahdollista.

Eläintenpitokielto voi koskea määrättyjä eläinlajeja tai eläimiä yleensä eli kaikkia eläinlajeja. Se voidaan määrätä vähintään yhden vuoden määräajaksi tai pysyväksi. Eläintenpitokielto voidaan määrätä pysyväksi, jos

1) kieltoon määrättävä on syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen,
2) kieltoon määrättävälle on aiemmin lainvoimaisesti tuomittu määräaikainen eläintenpitokielto tai
3) kieltoon määrättävän terveydentila on heikko
ja häntä on pidettävä pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista.

Milloin määrättyä eläintenpitokieltoa pitää alkaa noudattaa?

Eläintenpitokieltoa on pääsääntöisesti noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Kieltoa on siis noudatettava mahdollisen valitusprosessin ajan. Jos käräjäoikeus määrää henkilölle eläintenpitokiellon ja tämä valittaa tuomiosta hovioikeuteen, eläintenpitokieltoa on pääsääntöisesti noudatettava käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen.

Käytännössä eläintenpitokieltoon tuomittu henkilö pitää usein kiellon kohteena olevia eläimiä tuomion antamishetkellä, koska eläimiä harvemmin takavarikoidaan aiemmassa vaiheessa. Ongelmana tällöin on, että eläinten ottaminen pois omistajaltaan tai haltijaltaan (menettämisseuraamus) kestää tovin.

Jos tuomioistuin laissa säädetyin edellytyksin kieltää eläinten valtiolle menettämistä koskevan tuomion täytäntöönpanon, mikä tarkoittaa, ettei eläimiä voi ottaa pois omistajaltaan tai haltijaltaan, eläintenpitokielto ei koske tuomioistuimen määräyksen mukaisesti pidettyjä eläimiä.

Voiko viranomainen vain käydä hakemassa eläimet pois eläintenpitokieltoon määrätyltä?

Ei voi. Eläimet pitää kiellon määräämisen lisäksi tuomita valtiolle menetetyiksi, jotta ne voidaan ottaa pois omistajaltaan tai haltijaltaan.

Ne eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita eläintenpitokieltoon määrättävä päätöstä annettaessa pitää tai omistaa, on eläintenpitokiellon määräämisen yhteydessä tuomittava valtiolle menetetyiksi. Jos henkilö on rikkonut hänelle jo tuomittua eläintenpitokieltoa, kiellon rikkomisen kohteena olleet eläimet on tuomittava valtiolle menetetyiksi.

Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Jos henkilö on rikkonut eläintenpitokieltoa ja esimerkiksi kätkenyt eläintenpitokiellon rikkomisen kohteena olleet eläimet, eläinten arvo on tuomittava menetetyksi.

Edellä sanotusta huolimatta tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä, ettei eläimiä tai ainakaan kaikkia niitä määrätäkään valtiolle menetetyiksi. Tuomioistuin voi ensinnäkin määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Tuomiossa on asetettava määräaika, jonka kuluessa eläimet on luovutettava tai noudettava. Jos eläimet noudetaan tai luovutetaan tuomion mukaisesti, menettämisseuraamus raukeaa.

Milloin eläimet voidaan hakea pois eläintenpitokieltoon määrätyltä?

Menettämisseuraamusta koskeva tuomio voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Ei siis tarvitse välttämättä odottaa valitusprosessin päättymistä.

Jos tuomioistuin varaa edellä selostetun tilaisuuden eläinten luovuttamiseen tai noutamiseen taikka jos siihen on muuten erityisen painavia syitä, tuomioistuimen on määrättävä, ettei menettämisseuraamusta panna täytäntöön ennen määräajan päättymistä taikka ennen kuin asiasta toisin määrätään tai menettämisseuraamus on muutoin pantavissa täytäntöön.

Tieto eläintenpitokiellosta välittyy tuomioistuimesta Oikeusrekisterikeskukseen, minkä jälkeen tämä hakee menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa poliisilaitokselta, jonka hallussa menetetyksi tuomitut eläimet ovat tai jonka toimialueella eläimet ovat. Yleensä kyse on jälkimmäisestä, sillä eläimiä takavarikoidaan poliisin haltuun hyvin harvoin.

Kuka valvoo eläintenpitokiellon noudattamista?

Eläintenpitokiellon noudattamista valvovat ennen kaikkea poliisi ja muut eläinsuojeluviranomaiset. Käytännössä valvontaa tehdään ilmiantojen perusteella sekä normaalin eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä. Kiellon noudattamista ei valvota muutoin systemaattisesti ilman epäilyä.

Eläintenpitokiellon noudattamisen valvonnassa tarvitaan usein ulkopuolisten apua. Ulkopuolisilta tulevat ilmoitukset mahdollisesta kiellon rikkomisesta ovat tärkeitä. Ilmoituksen lisäksi kiellon rikkomista voi usein olla vaikea näyttää toteen ilman ulkopuolisia todistajia.

Onko eläintenpitokiellon rikkominen rangaistavaa?

Kyllä on. Jos henkilö rikkoo tahallaan tai huolimattomuudesta hänelle määrättyä eläintenpitokieltoa niin, että hän hoitaa ja kohtelee eläintä muutoin lainmukaisesti, henkilö syyllistyy pelkästään eläinsuojelurikkomukseen (sakkoa). Jos henkilö kiellon rikkomisen lisäksi esimerkiksi laiminlyö eläimen hoidon, hän syyllistyy eläinsuojelurikkomuksen lisäksi muuhunkin eläinsuojelurikokseen. Laiminlyönnin vakavuudesta riippuen kyse voi olla eläinsuojelurikkomuksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta, eläinsuojelurikoksesta tai törkeästä eläinsuojelurikoksesta.

Eläinsuojelurikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta toimii toisen välikätenä eläintenpitokiellon kiertämiseksi.

Jos perheessä jollakulla on eläintenpitokielto, saako toinen perheenjäsen omistaa ja pitää kiellossa tarkoitettua eläintä?

Kyllä saa. Yksi rikosoikeuden yleisiä periaatteita on se, että rikosoikeudellinen rangaistus saa kohdistua vain henkilöön, joka on syyllistynyt rikokseen. Vaikka rangaistuksella tai muulla seuraamuksella voi tosiasiallisesti olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi perheenjäseneen, rangaistus tai muu seuraamus ei saa kohdistua kuin rikoksentekijään.

Mikä on eläintenpitokieltorekisteri?

Eläintenpitokieltorekisteri on Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä rekisteri määrätyistä eläintenpitokielloista. Rekisteriä pidetään eläintenpitokiellon noudattamisen valvomiseksi. Rekisteriin talletetaan seuraavat tiedot:

1) eläintenpitokieltoon määrätyn henkilön nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot,
2) tiedot kiellon antaneesta tuomioistuimesta, päätöksen antamisajankohdasta ja muista päätöksen yksilöintitiedoista sekä
3) tiedot kiellon sisällöstä, kestosta ja muusta voimassaolosta tuomioistuimen ratkaisustaan antaman ilmoituksen perusteella.

Kuinka kauan eläintenpitokieltorekisteriin merkittyjä tietoja säilytetään?

Eläintenpitokieltoon liittyvät tiedot on poistettava rekisteristä silloin, kun kielto on päättynyt. Kiellon päättymisen jälkeen henkilö voi jatkaa eläintenpitoaan normaalisti.

Tiedot on poistettava rekisteristä myös silloin, jos eläintenpitokieltoa koskeva päätös on muutoksenhaun johdosta kumottu. Jos käräjäoikeukeus on tuominnut eläintenpitokiellon, kielto merkitään rekisteriin, vaikka tuomiosta valitettaisiin. Jos hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden määräämän kiellon, kieltoon liittyvät tiedot on poistettava eläintenpitokieltorekisteristä.

Eläintenpitokieltorekisteristä poistettavat tiedot siirretään ns. arkistohakemistoon. Arkistohakemistosta ei luovuteta tietoja ulkopuolisille, ainoastaan laissa säädetyille viranomaisille. Tiedot on poistettava arkistohakemistosta viimeistään viiden vuoden kuluttua eläintenpitokiellon päättymisestä.

Miksi internetissä ei ole listaa eläintenpitokieltoon tuomituista, jolloin tieto kieltoon tuomituista olisi helposti kaikkien saatavilla?

Eläintenpitokieltorekisteriin talletetut tiedot ovat salassa pidettäviä, jollei erikseen toisin säädetä. Tällainen tieto on arkaluonteista tietoa. Taustalla on perusoikeutena suojattu yksityiselämän suoja.

Vaikka tuomioistuimen ratkaisu, jossa henkilölle tuomitaan eläintenpitokielto, on lähtökohtaisesti julkinen, tällainen tieto on rekisteriin talletettuna arkaluonteista ja salassa pidettävää. Tietoja voidaan luovuttaa vain laissa säädetyin edellytyksin, mutta koko rekisteriä ei ole mahdollista laittaa julkisesti saataville.

Kenelle eläintenpitokieltorekisteristä voidaan antaa tietoa?

Eläintenpitokieltorekisteristä voidaan laissa säädetyin edellytyksin luovuttaa tietoa paitsi viranomaiselle myös yksityiselle. Tietoa voidaan antaa salassapitosäännösten estämättä tietoja seuraaville viranomaisille jopa teknisen käyttöyhteyden avulla:

– eläintenpitokiellon noudattamisen valvomiseksi kiellon valvonnasta huolehtiville eläinsuojelulain mukaisille viranomaisille (maa- ja metsätalousministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto, aluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, poliisi, tarkastuseläinlääkäri, lihantarkastaja sekä rajaeläinlääkäri)

– poliisille, tullille ja rajavartiolaitokselle eläinsuojelurikoksen esitutkintaa varten

– yleiselle syyttäjälle eläinsuojelurikosta (tarkoittaa rikkomuksia ja rikoksia) koskevaa esitutkintaa, syytettä, syyteharkintaa tai eläintenpitokieltovaatimuksen esittämistä varten

– yleiselle tuomioistuimelle (käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus) eläinsuojelurikosasian ja eläintenpitokieltoa koskevan vaatimuksen käsittelyä varten

– sellaisten maatalous-, elintarvike- ja maaseutuelinkeinohallinnon tehtävien hoitoa varten, joissa eläintenpitokielto on laissa erikseen säädetyissä tapauksissa otettava tai voidaan ottaa huomioon. Tieto on näissä tapauksissa tarpeen sen vuoksi, että eläintenpitokielto vaikuttaa erilaisten lakisääteisten tukien myöntämiseen, maksatukseen ja takaisin perimiseen.

Eläintenpitokieltorekisteristä voidaan lisäksi luovuttaa tietoa rekisteriotteella viranomaiselle tai yksityiselle. Rekisteriotteella tietoa voidaan antaa muullekin viranomaiselle kuin edellisessä kappaleessa luetelluille viranomaisille, jos tällä viranomaisella on perusteltu syy tiedon saamiseksi. Tietojen luovuttaminen rekisteriotteella viranomaiselle tai yksityiselle edellyttää, että otteen saaminen on perusteltua eläinsuojelun toteuttamiseksi tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. Esimerkkinä hyväksyttävästä syystä on esimerkiksi tiedon tarpeellisuus eläimen myymistä varten tai eläimen sijoittamiseksi ulkopuolisen henkilön ylläpidettäväksi tai hoidettavaksi.

Edellä sanottu koskee ulkopuolista henkilöä koskevaa tietoa. Jokaisella on kuitenkin oikeus saada laissa säädetyin edellytyksin itseään koskeva ote eläintenpitokieltorekisteristä. Jalostusyhteisöllä, joka kirjaa eläimiä kantakirjaan tai muuhun jalostusrekisteriin, on oikeus (ei velvollisuus) pyytää kirjaamista hakevaa henkilöä esittämään tätä itseään koskevan rekisteriotteen, jos se on tarpeen eäinsuojelun toteuttamiseksi. Jalostusyhteisö esittää siis pyynnön kirjaamista hakevalle henkilölle, joka joutuu pyytämään itseään koskevan otteen eläintenpitokieltorekisterin ylläpitäjältä. Esimerkiksi koirankasvattajalla, joka haluaa rekisteröidä pentujaan vaikkapa Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n rekisteriin, voi olla tarve saada itseään koskeva ote, jos tällaisen otteen pyytämistä liiton toimesta esitetään. Jalostusyhteisöllä on oikeus pyytää ote nähtäväksi, se ei saa kerätä tai tallettaa otteen sisältämiä tietoja henkilötietolain vastaisesti. Jalostusyhteisöllä on lisäksi salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa eläinsuojelusta vastaaville viranomaisille, jos se sille esitetyn hakemuksen ja hakijaa koskevan otteen perusteella havaitsee, että hakija ei toiminnassaan noudata eläintenpitokieltoa.

Rekisteriote on maksullinen. Ote maksaa tällä hetkellä 22 euroa.

Edellä sanotun lisäksi eläintenpitokieltorekisteriin merkityllä henkilöllä on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on talletettu, tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Tiedot voi tarkastaa maksutta kerran vuodessa.

Mistä voi pyytää tietoa eläintenpitokieltorekisteristä?

Rekisterin ylläpitäjältä eli Oikeusrekisterikeskukselta. Oikeusrekisterikeskuksen sivuilla on ohjeet tiedon pyytämisestä. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti ja perusteltava.

Saako Oikeusrekisterikeskukselta saadun tiedon jollekulle määrätystä eläintenpitokiellosta kertoa toiselle henkilölle?

Itseäsi koskevasta kiellosta saat kertoa, mutta et saa kertoa ulkopuolista henkilöä koskevaa tietoa. Eläintenpitokieltorekisteriin sisältyvät tiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Se, että sinulle on tällaista tietoa laissa säädetyin edellytyksin luovutettu, ei oikeuta sinua luovuttamaan tietoa eteenpäin. Sinulla on vaitiolovelvollisuus saamastasi eläintenpitokieltoa koskevasta tiedosta. Salassapitovelvollisuuden rikkominen on kriminalisoitu rikoslaissa salassapitorikoksena ja -rikkomuksena (RL 38:1 ja 38:2).

© 2014 Minna Ruotsalo (teksti & kuva)

Elukkajuristi Facebookissa & Twitterissä.

**********************************
Blogin tarkoituksena on jakaa tietoa eläinsuojelulainsäädännöstä ja sen tulkinnasta sekä soveltamisesta. Blogissa esitetyt laintulkinnat ja näkemykset ovat kirjoittajan henkilökohtaisia tulkintoja ja näkemyksiä, ellei toisin ole nimenomaan mainittu.